Sari's profileSukella ajatuksiiniPhotosBlogListsMore  |  Tools Help |
|
|
October 06 Ei siin mtn...Ihmetyttää vaan..kun ei oikein jaksa mitään, vaikka touhuaa silti koko ajan jotain. Minusta se on kyllä vähän outo tilanne. Luultavasti tai melkovarmastikkin se on vaan sitä että yrittää olla ajattelematta juur mitään, ja taas toisen kautta sitä ajateltavaa on tällä erää enemmän kuin laki sallii. Ole siinä nyt sitten iloinen ja pirteä, kun elämä tuuppaa uutuuksiaan joka suunnalta, eikä osaa ottaa siitä kaikkea riemuakaan irti, vaikka joskus syytä olisi.
Huone on sekasin ihan kertakaikkiaa, edelleen siltä jäljiltä kun niitä huonejärjestyksiä vaihdettiin. Tämmönen mä olen,..ensin höyryän intopinkeenä ja sitten sen työtaakan alimmaiseksi uuvahdan ja aika vainen menee eteenpäin, ja olennaisesti hommat jää tekemättä, ja omatunto soimaa. No onneksi se on tämä perähuone, muut nyt jotenkuten on sellaisessa kunnossa että niissä voi asua. Ja kuopunen, se ei turhista valita, ei edes huomaa jos jossain päin kotia muka sotkua olisi.
No sisimmässäin ja hieman ulkopuolellekkin jaettuna olen innoissani kaikesta uudesta mitä mun ympärilläni on. On ollut kivoja tapahtumia, ja mukavia juttuja kaikenkaikkiaan. On jollain tasolla sellainen rauhallinen(?)olotila.
Työkaverit on kuunenlleet kaikenmaailman marmatusta tässä jo jonniin aikaa, ja jotenkin se vaikuttaa kaikkeen. Niin se vaan on. Kun jokin asia alkaa pännimään, se ei mun ajatuksista poistu ennekuin sen olen jollain tasolla saanut muutetuksi. Joskus se vie aikaa, ja siihen on sopeuduttava.Joskus se taas viel energiaa, ja joskus se vie jopa rahaa. No raha on maallista ja oikeasti kyllä sitä pärjää, vaikka välillä olisikin hieman vähemmän valuuttaa.
Nyt kun mun elämässäni puhaltaa uudet tuulet, niin mun on ladattava sellanen iso voima ja energia paketti pääkoppaani että jaksan pitkän ja pimeän talven.Vaikka ei mulla sen aknssa ole ennekään onegelmia ollut,..rakastan talvea, omalla tavallani. nautin pimeyden suomasta piloutumisen tunteesta, ja sitten kun lumi tulvii maahan, ahmin hiihtoretkeä ja latua kilometrikaupalla, ja se mulle vasta voimaa antaakin. kynttilät ja valot,..ne tuo iloa valottomuuden keskelle. Kohta on jo joulu, jonka jälkeen uusi vuosi ja sen jälkeen se on,..kevät......oikein on lyhyt aika siihen kun taas alkaa lämpenemään. Ajatella:)
Yksi päivä....ja sitten on eräs koettelemus, ja peloitus . Toivon että kaikki menisi hyvin......
Comments (5)
TrackbacksThe trackback URL for this entry is: http://sukella-ajatuksiini.spaces.live.com/blog/cns!D78FED5FDE331C39!2491.trak Weblogs that reference this entry
|
|
|
